Tästä selvitään – yhdessä!
Korona ja siihen liittyvä uutisointi on lisännyt ihmisten turvattomuuden tunteita ja ahdistusta. Näin kokevat ihmiset kaikissa ikäryhmissä. Mielenterveysalan toimijat ovat lisänneet erilaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia puhelin- ja chattipalveluja, mutta tällä hetkellä palvelujen tarjonta ei millään riitä kattamaan kysyntää. Myös lääkäriin hakeudutaan yhä useammin korona-ahdistuksen vuoksi. Meillä ei yksinkertaisesti ole niin paljon mielenterveyspalveluja, kuin mitä tämänhetkinen tilanne edellyttäisi.
Ihmisaivot ovat vuosituhansien kuluessa kehittyneet niin, että välitön uhka eloonjäämiselle noteerataan. Aivojen oikea eli niinsanottu tunnepuoli on evoluution aikana kehittynyt viestimään nopeasti hätää koko keholle ja mielelle, etenkin jos uhkana on kuolema. Tämä on ollut lajinkehityksen kannalta suotuisa fysiologinen reaktiotapa. Ihminen tekee vaistonvaraisesti lähes kaiken välttääkseen kuoleman.
Tällä hetkellä ei kertakaikkisesti välttyä ajattelemasta omaa ja läheistensä kuolevaisuutta. Meillä ihmisillä on kuitenkin paha tapa jäädä murehtimaan erilaisia uhkakuvia. Jokainen ihminen on kokenut joskus ahdistuneisuutta ja pelkoa, valtaosa on murehtinut ainakin hetkellisesti jotain asiaaa niin, että se on vaikuttanut elämään. Nyt huolta ja murhetta tulvii jokaisesta tuutista, eikä monimutkaisia asioita oikein ymmärräkään. Välillä tekisi mieli toivottaa koronauutiset ja hygieniaohjeet hevon kuuseen.
Miten lopettaa pakonomainen murehtiminen? Psykoterapeutit ovat lehdissä ja netissä ehtineet julkaista monenlaisia oppaita. Mekin ajattelimme listata muutaman konstin, jolla saat hätäisen mielen rauhoiteltua, ainakin hetkeksi:
Lopeta uutisten seuraaminen. Koska tilanne ei ole vallassasi, keskity vain siihen, miten teet omasta ja perheesi elämästä siedettävää. Tilanteen etenemisestä saat varmasti kyllä tietoa. Noudata ohjeita, mutta älä käytä liikaa energiaa niiden pohtimiseen. Lopeta myös somessa asian kommentointi: se muistuttaa aivojasi uhasta, joka on suurentunut.
Elvytä nyt jokin vanha harrastus, joka vie ajatukset muualle. Käsityö, liikunta, nikkarointi. Tapaa ystäviä yksittäin, älä jää täysin yksin. Puhu ihmisten kanssa muusta kuin koronasta.
Ulkoile.
Jos mindfulness alkaa jo sananakin tökkimään, muista, että tietoisen läsnäolon voi kytkeä arkeen. Ota pari tietoista pitkää hengitystä aina kun muistat. Kuuntele kehoasi kun hengität. Aina, kun keskität ajatuksesti ja aiestisi johonkin muuhun kuin murehtimiseen, saat tauon murehtimisesta. Konsteja on lukuisia muitakin. Mindfulness ei ole yhtä kuin 20 minuutin istumameditaatio. Tutkimusten mukaan meditoivat ihmiset pystyvät suhtautumaan vaikeuksiin tyynemmin.
Opettele nyt viimein unihygienian perusteet. Nuku tarpeeksi. Jos nukahtaminen on vaikeaa, kuuntele jotain rauhoittavaa musiikkia tai unimeditaatioita. Etsi itsellesi sopiva tyyli.
Rauhoittele itseäsi tietoisesti. Rauhoittele perheenjäseniäsi, jos he murehtivat. Kun rauhoittelee toista, rauhoittuu samalla itsekin.
Ole lempeä itsellesi. Siten olet lempeä myös muille. Auta muita ihmisiä, siitä tulee hyvä mieli. Tee joka päivä jotain hyvää myös itsellesi.
Voiko neurofeedbackilla sitten vaikuttaa koronamurehtimiseen?
Väitämme, että voi. Menetelmä ei tietenkään tiedä, mitä murheesi koskee, mutta koronamurehtiminen ei aivoissa eroa muustakaan huoliajattelusta. Neurofeedbackilla pystymme kohdistamaan terapian aivoissa juuri oikeaan kohtaan. Me treenaamme erityisesti aivojen oikeaa puolta, sitä huolipuoliskoa. Me treenaamme myös otsalohkon alueita, joilla on keskeinen merkitys nimenomaan tunteiden säätelyssä. Aivot oppivat neurofeedback-terapiakertojen myötä itsekin rauhoittelemaan omaa toimintaansa. On toki hyödyllistä, mikäli neurofeedbackin lisäksi itsekin harjoittelee mielen taitoja.
Terveisin team Nemoy