Mikä ihmeen Neurofeedback
Asiantuntijalääkärimme Antti Huplin avaa oheisella videolla neurofeedback-menetelmää. Mistä on kyse, mitä hoidossa tapahtuu ja miten aivoja opetetaan? Antti avaa myös uusia tutkimustuloksia neurofeedback-menetelmästä, joka on akateemisissa tutkimuskeskuksissa kehitetty lääkevapaa, ei-invaasinen tapa kouluttaa aivoja tietokoneavusteisen ohjelman avulla.
Neurofeedback on yksi nousevista uusimpiin aivotutkimuksiin perustuvista hoitomuodoista, joka lisää aivojen neuroplastisuutta (neuromodulaatiohoidot). Neurofeedbackissa aivot saavat palautetta toiminnastaan näkö-, kuulo- ja tuntoaistin kautta. Aivoja palkitaan toivotunkaltaisesta toiminnasta. Terapian tavoitteena on opettaa aivoille entistä parempaa itsesäätelyä ja sitä kautta parantaa ihmisen elämänhallintaa sekä vaikuttaa erilaisiin oireisiin lievittävästi.
Neurofeedback auttaa moniin oireisiin
Aivojen toiminta määrittelee kaiken, mitä tunnet ja teet. Vaikka useimmilla ihmisillä on normaali aivojen toiminta, heillä voi silti olla aivojen (aivoaaltojen) epätasapainoa, joka voi näkyä jäykkinä ajattelu- ja toimintamalleina tai kroonistuneina tunteina, jotka vaikuttavat heidän päivittäiseen elämäänsä.
Tässä neurofeedback voi auttaa. Neurofeedback on tapa kouluttaa aivojen toimintaa; se on aivojen biopalaute. Jotta voimme ymmärtää neurofeedbackia, meidän on ensin ymmärrettävä vähän aivoaalloista.
Ajanvaraukset ja yhteydenotot
Neurofeedback ja PTSD
Traumaperäinen stressihäiriö eli PTSD heikentää yksilön elämänlaatua ja toimintakykyä monella tapaa. Se lisää sairastumisriskiä verenpainetaudille, ylipainolle sekä päihde-, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöille. PTSD voi myös vaikuttaa haitallisesti biofysiologisiin prosesseihin, erityisesti niihin, jotka liittyvät aivoihin.
Oheisessa 2018 ilmestyneessä systemaattisessa katsauksessa käytiin läpi kymmenen tutkimusta, joissa tarkkailtiin neurofeedbackin tehokkuutta PTSD:n hoidossa. Kaikissa tutkimuksissa neurofeedback osoitti helpottavan valtaosan potilaiden PTSD-oireistoa, mukaan lukien oireiston alla olevia biofysiologisia prosesseja.
Neurofeedback & ADHD
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD, lyhenne englanninkielisestä nimityksestä Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder) on oireyhtymä, joka liittyy aivojen tarkkaavuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen häiriintyneeseen kehitykseen. Häiriö on havaittavissa jo lapsuudessa ja jatkuu osalla nuoruuteen ja aikuisikään asti.
3/2020 julkaistussa kvantitatiivisessa katsauksessa todettiin, että neurofeedbackia voidaan pitää
ADHD:n hoidossa vakiintuneena sekä ”tehokkaana ja spesifinä”. Tähän katsaukseen sisällytettiin neljä RCT (satunnaistettu ja kontrolloitu) -tutkimusta sekä kolme open label (avointa) -tutkimusta, joissa käytettiin standardisoitua neurofeedback protokollaa.
Neurofeedback & ahdistus, stressi ja unettomuus
Ahdistuksen, stressin ja unettomuuden hoidosta neurofeedbackilla on todella hyviä kokemuksia. Uni onkin tyypillisesti ensimmäinen asia positivinen huomio asiakkaillamme, usein jopa parin hoitokerran jälkeen. Myös ahdistus ja stressi helpottavat usein nopeasti, vaikka ollaankin vielä aivan hoidon alussa.
Ahdistus sisältää paljon erilaisia oireita ja erilaisia säätelyhäiriöitä keskushermostossa ja kehossa yleisesti. Näiden erilaisten oireiden ja säätelyhäiriöiden tiedetään sijoittuvan eri aivoalueille, jotka esittelen seuraavaksi.
Aivojen eri osa-alueet ja neurofeedback
Aivojen oikean takaosan (pääosin oikea päälaki- eli parietaalilohko) harjoittelu neurofeedbackin avulla vähentää ahdistuksen aiheuttamia fyysisiä oireita, kuten rintakehän tai vatsan alueen lihasjännityksiä. Kehon jännitysten rauhoittumisen myötä kehotietoisuus voi lisääntyvä sekä luonnollisesti kyky rentoutua ja tätä kautta nukahtaminen ja nukkuminen yleisesti helpottuu. Nukkumista helpottaa myös kun oikeaa takaosan harjoittelu vähentää painajaisten näkemistä.
Aivojen oikean etuosan (otsa- eli frontaalilohko) harjoittelu rauhoittaa tunteita, erityisesti emotionaalista reaktiivisuutta, pelkoja ja vihaa, liikavalppautta ja vainoharhaisuutta ja näin ollen jälleen nukkuminen helpottuu.
Aivojen vasemman etuosan (otsa- eli frontaalilohko) harjoittelu rauhoittaa tietoista huolehtimista. Tämän alueen harjoittelu rauhoittaa myös vilkasta mieltä, jolloin nukahtaminen helpottuu. Pakko-ajatuksiin ja pakonomaiseen käyttäytymiseen tarvitaan vasemman prefrontaalilohkon harjoittelua, jotta itsehillintä lisääntyy ja toisaalta myös oikean prefrontaalilohkon harjoittelua auttamaan rauhoittumisessa (asioiden/ongelmien rationalisointi).
Oheisessa 2020 julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin kuinka neurofeedback rauhoittaa autonomisen hermoston toimintaa ja näin helpottaa ahdistuksen ja stressin oireita.
Vasemman ja oikean aivolohkon tasapainon harjoittelun on todettu auttavan paniikkikohtauksien hoitoon sekä tunteiden heilahteluihin. Lisäksi se auttaa organisoimaan unirytmiä ja helpottaa eri univaiheisiin siirtymisessä (syvä uni – vilkeuni), joka on tärkeä elementti puhtaan ja palauttavan unen saavuttamisessa.
Oheisessa 2019 julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin kuinka neurofeedback auttaa aivojen omaa itsesäätelyjärjestelmää rauhoittamalla amygdalan ja aktivoimalla prefrontaalisen aivokuoren toimintaa.
Antti Hupli, asiantuntijalääkäri
”Olen yleislääkäri, jolla on kokemusta monenlaisten potilasryhmien kohtaamisesta ja erityisesti mielenterveystyöstä. Länsimaisesta lääketieteestä kerättyjen tietojen ja kokemusten avulla olen huomannut, että toisinaan perinteinen terapia ja lääkitys eivät riitä auttamaan mielenterveysongelmista, saati muista terveysongelmista kärsiviä. Koen, että jotta voimme auttaa ihmisiä heidän paranemisprosessissaan meidän on katsottava ja oireiden hoidon ulkopuolelle ja käytettävä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa. Siksi olen alkanut etsiä vastauksia myös muualta ja eri näkökulmista.
Tämä on johtanut minua paranemistapoihin, jotka lisäävät tietoisuutta ja säätelevät hermoston vireystilaa, kuten mindfulness, jooga, hengitystyö, ravitsemus ja luonto. Nämä ovat näyttöön perustuvia työkaluja, jotka ovat kaikkien saatavilla ja jotka voidaan sisällyttää päivittäiseen elämään ja antaa ihmisille mahdollisuuden hyödyntää heidän itseparanemismekanismeja sekä luottamaan omaan kehoon ja mieleen.
Näiden menetelmien lisäksi olen todella innoissani neuropalauteterapiasta, jolla voimme kouluttaa aivoja oppimaan uutta tai tasapainoittamaan jo olemassa olevia aivotoimintoja. Tutkimustuloksia neurofeedbackin tehokkuudesta julkaistaan koko ajan lisää erilaisiin käyttöaiheisiin, joten allekirjoittaneen on helppo suositella hoitomuotoa sekä toimia Nemoyssa asiantuntijalääkärinä.”
Antti Hupli
Kuuntele Antti Huplin meditaatio-harjoitteita tästä
Harjoitus 1: Mitä on mindfulness
-Sisällössä käydään hieman läpi, että mitä mindfulness/meditointi/tietoinen läsnäolo on, miten sitä voi harjoittaa ja miksi sitä kannattaa harjoittaa.
-Tämä harjoitus voisi olla hyvä tehdä suhteellisen alussa ja tähän voi aina palata halutessaan.
Kesto: 12min 30s
Harjoitus 2: Stressin lievitys -harjoitus
-Harjoituksen tavoitteena on saada keho ja mieli rauhalliseksi kun koet olevasi stressaantunut, ahdistunut tai ylivirittynyt/ylikuormittunut
-Jos edellä mainittuja esiintyy joka päivä, niin harjoitus olisi hyvä tehdä päivittäin mutta vähintään muutaman kerran viikossa
Kesto: 12 min
Harjoitus 3: Unta tukeva harjoitus
-Harjoituksen tavoitteena on saada keho ja mieli rauhalliseksi ja näin valmistella meitä nukkumaan menemisessä
-Jos nukahtamisen kanssa on vaikeuksia, niin suosittelen vahvasti tekemään joka ilta ennen nukkumaan menoa
Kesto: 13min
Harjoitus 4: 5 minuutin meditaatio -harjoitus
-Harjoituksen tavoitteena on tehdä lyhyt 5 minuutin meditaatio, jota voit tehdä aina kun sinulla sattuu olemaan kiireen keskellä aikaa tai haluat nopeasti saada tuntumaa läsnäolevasta hetkestä tai kierroksiasi alas
Kesto: 5min
