Tällä sivulla:

Mitä on neurofeedback eli neuropalaute?

Aivojen toiminta määrittelee kaiken, mitä tunnet ja teet.

Vaikka useimmilla ihmisillä on normaali aivojen toiminta, heillä voi silti olla aivojen (aivoaaltojen) epätasapainoa, joka voi näkyä jäykkinä ajattelu- ja toimintamalleina tai kroonistuneina tunteina, jotka vaikuttavat heidän päivittäiseen elämäänsä. Tässä neurofeedback voi auttaa.

Neurofeedback on tapa kouluttaa aivojen toimintaa; se on aivojen biopalaute. Jotta voimme ymmärtää neurofeedbackia, meidän on ensin ymmärrettävä vähän aivoaalloista.

Aivoaallot kertovat meille miltä tuntuu

Aivoaallot ovat sähköisiä impulsseja, jotka tuotetaan aivosolujen kommunikoidessa keskenään. Aivoaallot kertovat meille paljon siitä, miltä sinusta tuntuu ja minkälaista on sinun toiminta; ajattelutapasi, stressitasot, taustalla oleva mieliala ja yleinen aivojen toiminta.

Käyttämällä päänahan antureita voimme mitata ja seurata tätä toimintaa. Aivosähkökäyrä (elektroenkefalografia, engl. electroencephalography; EEG) on menetelmä aivojen sähköisten ilmiöiden kuvaamiseen.

Kun tiedämme ihmisen oireet ja samalla huolestuttavat aivoalueet, voimme laatia harjoitussuunnitelman, jonka avulla aivot harjoitetaan hyvinvoivaan ja tehokkaaseen tilaan. Se vie meidät neurofeedbackiin.

Mitä aivosi todella tekevät?

Neurofeedback-istunnon aikana vertaamme sitä, mitä aivosi todella tekevät, siihen mitä haluaisit sen tekevän. Kun aivosi lähestyvät hyvinvoivaisempaa tilaa, niin ne palkitaan positiivisella reaktiolla tietokoneen/television näytöllä. Yleensä neuropalaute on videopelin, elokuvan ja musiikin muodossa. Lisäksi käytössä on usein visuaalisen ja auditiivisen palautteen lisäksi taktiilinen palaute, kuten jokin värisevä esine harjoittelijan sylissä tai muutoin ihoa vasten.

Äänet, kuvat ja tärinä kertovat heti, milloin aivosi lähestyy tehokkaampaa tilaa ja milloin ei. Kun esimerkiksi näytön kuvan laatu on hyvä ja värikäs, niin se johtuu siitä, että aivosi lähestyvät haluttua tilaa. Kun näytön kuva pienenee, sumenee tai pysähtyy, niin se johtuu siitä, että aivosi ovat menossa toiseen suuntaan. Eli neuropalaute on aivoille kuin peilikuva niiden omasta toiminnasta ja samalla havahduttaa aivoja lisäämään tiettyjä taajuuksia ja vähentämään toisia.

Aivoja voidaan harjoittaa

Aivan kuten fyysiset harjoitukset kehittävät tiettyjä lihaksia, niin myös aivoja voidaan harjoittaa mukavamman ja tehokkaamman aseman saavuttamiseen koska aivot ovat neuroplastiset eli muovautuvat. Kuten minkä tahansa uuden taiton oppiminen, se vaatii vain aikaa ja toistoja.

Mitä aivoaalloista ja psykiatrisista sairauksista kuten tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriöstä (ADHD), traumaperäisestä stressihäiriöstä (PTSD), ahdistuksesta ja masennuksesta tiedetään?

Jo vuonna 1938 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että yliaktiivisten ja impulsiivisten lasten aivoaallot olivat otsalohkoissa normaalia hitaammat. Samoihin tutkimustuloksiin on päästy toistetusti myös lukuisissa muissa tutkkimuksissa ja vuonna 2013 Yhdysvaltojen lääke- ja elintarvikevirasto FDA hyväksyi etuotsalohkojen hitaan aaltotoiminnan ADHD:n tunnusmerkiksi ja lisätyökaluksi diagnoosin tekemiseen (linkki). Toisin sanonen näiden lasten järkiaivot eivät pysty hallitsemaan tunneaivoja kunnolla, jolloin heidän toiminnanohjaus on heikkoa.

Tunnetusti tunnekeskukset muuttuvat ylivalppaiksi myös kun ihminen, erityisesti lapsi altistuu kaltoinkohtelulle ja traumalle. Traumatisoituneilla ihmisillä hermoverkot, jotka edustavat ja ylläpitävät pelkoa, hermoilua, raivoa ja huomiokykyä aktivoituvat usein. Tällöin ihminen havaitsee vaaroja kaikkialla ja on valmistautunut jatkuvasti taistelemaan tai pakenemaan. Kun pelkoa ylläpitävät hermoverkot saadaan rauhoittumaan, niin aivojen stressialttius vähenee, ja ne kylenevät keskittymään paremmin tavanomaisiin tapahtumiin. Neuropalaute vaikuttaisi helpottavan erilaisten reagointitapojen löytämistä vakauttamalla aivoja ja lisäämällä niiden joustavuutta.

Ajanvaraukset ja yhteydenotot täältä.

PTSD

Traumaperäinen stressihäiriö eli PTSD heikentää yksilön elämänlaatua ja toimintakykyä monella tapaa. Se lisää sairastumisriskiä verenpainetaudille, ylipainolle sekä päihde-, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöille. PTSD voi myös vaikuttaa haitallisesti biofysiologisiin prosesseihin, erityisesti niihin, jotka liittyvät aivoihi

Oheisessa 2018 ilmestyneessä systemaattisessa katsauksessa käytiin läpi kymmenen tutkimusta, joissa tarkkailtiin neurofeedbackin tehokkuutta PTSD:n hoidossa. Kaikissa tutkimuksissa neurofeedback osoitti helpottavan valtaosan potilaiden PTSD-oireistoa, mukaan lukien oireiston alla olevia biofysiologisia prosesseja.

ADHD

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD, lyhenne englanninkielisestä nimityksestä Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder) on oireyhtymä, joka liittyy aivojen tarkkaavuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen häiriintyneeseen kehitykseen. Häiriö on havaittavissa jo lapsuudessa ja jatkuu osalla nuoruuteen ja aikuisikään asti.

3/2020 julkaistussa kvantitatiivisessa katsauksessa todettiin, että neurofeedbackia voidaan pitää ADHD:n hoidossa vakiintuneena sekä ”tehokkaana ja spesifinä”. Tähän katsaukseen sisällytettiin neljä RCT (satunnaistettu ja kontrolloitu) -tutkimusta sekä kolme open label (avointa) -tutkimusta, joissa käytettiin standardisoitua neurofeedback protokollaa. RCT-tutkimuksissa efektikoko todettiin keskisuureksi tai suureksi ja 32–47% hoidetuista ADHD-potilaista saavutti remission eli he parantuivat sairaudesta. Vaikutukset arvioitiin 6–12 kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä ja saavutetut tulokset vähintään pysyivät mutta usein jopa paranivat edelleen. Kolme avointa neurofeedback-tutkimusta osoittavat samanlaisen tai paremman tehon (kaikki tutkimukset osoittivat suuret efektikoot sekä parhaimmillaan jopa 53 %:n remission hoidon jälkeen) verrattuna monikeskus RCT-tutkimuksiin, mikä osoittaa, että neurofeedbackin vaikutukset ovat hyvin siirrettävissä kliiniseen käyttöön. Merkittäviä haittavaikutuksia ei ilmoitettu missään tutkimuksessa ja merkkejä julkaisujen puolueellisuudesta ei löytynyt.

Linkki tutkimukseen

Vuorostaan 2018 ilmestyneessä systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä neurofeedbackin (NF) pitkäaikaisesta tehosta ADHD:n hoitoon todettiin seuraavaa. Analyysissä kerättiin tulokset kymmenestä tutkimuksesta, joihin osallistui yli 500 osallistujaa, jotka olivat enimmäkseen 8–12-vuotiaita lapsia. NF-ryhmässä efektikoko hoidon alussa oli kohtalainen tarkkaamattomuuteen (SMD=standardoitu keskimääräinen ero = 0.64) mutta oli noussut seuranta-ajan lopussa (SDM = 0.80). Lisäksi hyperaktiivisuuteen/impulsiivisuuteen NF-ryhmän efektikoko hoidon alussa oli kohtalainen (SMD = 0.50) ja jälleen tulokset paranivat seurannan aikana (SMD = 0.61). Epäaktiivisessa kontrolliryhmässä (esim. kognitiivinen harjoittelu) seurannan alussa saatiin pieni efektikoko ainoastaan tarkkaamattomuuteen (SDM = 0.28) mutta nämä vaikutukset eivät säilyneet seurannassa. Aktiivisessa kontrolliryhmässä (lähinnä metyylifenidaatti) oli suuri efektikoko tarkkaamattomuuteen (seurannan alussa SMD = 1.08 ja seurannan lopussa SMD = 1.06) ja kohtalainen hyperaktiivisuuteen/impulsiivisuuteen (seurannan alussa SMD = 0.74 ja seurannan lopussa SMD = 0.67. Linkki tutkimukseen.

Neurofeedbackillä pysyviä hoitotuloksia

Molemmissa katsauksissa nostettiin esille se, että lääkehoidon teho usein heikkeni kun taas neurofeedbackin teho vahvistui seurannan aikana. Lisäksi tunnetusti lääkehoito on tehokas ainoastaan aktiivisesti käytettynä mutta mitään pysyviä hoitotuloksia ei saavuteta. Neurofeedback puolestaan vaikuttaisi tekevän pysyviä muutoksia aivojen toimintaan, jolloin saatetaan jopa parantaa kyseinen sairaus pelkän oirehoidon sijaan.

Tällaisia kokemuksia myös meillä on Nemoyssa kun monet lapset ja nuoret ovat päässeet vähentämään ja jopa lopettamaan ADHD-lääkityksiään ja joko itse tai vanhemmat ovat kokeneet pysyviä muutoksia nuorten toimintakyvyssä. Lisäetu neurofeedback-hoidolle on sen turvallisuus ja noninvasiivisuus kun taas lääkehoito aiheuttaa monille epämieluisia ja epätoivottuja haittavaikutuksia.

Ahdistus/stressi ja unettomuus

Ahdistus sisältää paljon erilaisia oireita ja erilaisia säätelyhäiriöitä keskushermostossa ja kehossa yleisesti. Näiden erilaisten oireiden ja säätelyhäiriöiden tiedetään sijoittuvan eri aivoalueille, jotka esittelen seuraavaksi.

Aivojen oikean takaosan (pääosin oikea päälaki- eli parietaalilohko) harjoittelu neurofeedbackin avulla vähentää ahdistuksen aiheuttamia fyysisiä oireita, kuten rintakehän tai vatsan alueen lihasjännityksiä. Kehon jännitysten rauhoittumisen myötä kehotietoisuus voi lisääntyvä sekä luonnollisesti kyky rentoutua ja tätä kautta nukahtaminen ja nukkuminen yleisesti helpottuu. Nukkumista helpottaa myös kun oikeaa takaosan harjoittelu vähentää painajaisten näkemistä.

Aivojen oikean etuosan (otsa- eli frontaalilohko) harjoittelu rauhoittaa tunteita, erityisesti emotionaalista reaktiivisuutta, pelkoja ja vihaa, liikavalppautta ja vainoharhaisuutta ja näin ollen jälleen nukkuminen helpottuu.

Aivojen vasemman etuosan (otsa- eli frontaalilohko) harjoittelu rauhoittaa tietoista huolehtimista. Tämän alueen harjoittelu rauhoittaa myös vilkasta mieltä, jolloin nukahtaminen helpottuu. Pakko-ajatuksiin ja pakonomaiseen käyttäytymiseen tarvitaan vasemman prefrontaalilohkon harjoittelua, jotta itsehillintä lisääntyy ja toisaalta myös oikean prefrontaalilohkon harjoittelua auttamaan rauhoittumisessa (asioiden/ongelmien rationalisointi).

Oheisessa 2020 julkaistussa tutkimuksessa (Linkki tutkimukseen) osoitettiin kuinka neurofeedback rauhoittaa autonomisen hermoston toimintaa ja näin helpottaa ahdistuksen ja stressin oireita.

Vasemman ja oikean aivolohkon tasapainon harjoittelun on todettu auttavan paniikkikohtauksien hoitoon sekä tunteiden heilahteluihin. Lisäksi se auttaa organisoimaan unirytmiä ja helpottaa eri univaiheisiin siirtymisessä (syvä uni – vilkeuni), joka on tärkeä elementti puhtaan ja palauttavan unen saavuttamisessa.

Oheisessa 2019 julkaistussa tutkimuksessa (Linkki tutkimukseen) osoitettiin kuinka neurofeedback auttaa aivojen omaa itsesäätelyjärjestelmää rauhoittamalla amygdalan ja aktivoimalla prefrontaalisen aivokuoren toimintaa.

Masennus

Masennuksessa yksi ongelma on puutteellinen palkkiojärjestelmän toiminta. Masentuneet eivät koe saavansa mielihyvää heidän elämässä ja näin ollen on vaikea olla motivoitunut. Neurofeedbackilla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia masennuksen oireiden hoidossa jakamalla ne jälleen eri säätelyhäiriöihin.

Aivojen oikean takaosan (pääosin oikea päälaki- eli parietaalilohko) harjoittelu tosiaan vähentää myös masennuksen aiheuttamaa kehon jännitystä sekä kipua, jota myös usein esiintyy masentuneilla ihmisillä. Kehon rentouduttua tulemme tietoisemmaksi kehostamme ja samalla tulemme asianmukaisemmin tietoiseksi kivusta ja osaamme suhtautua siihen eri tavalla. Ihmiset joilla on itseä vahingoittavaa käyttäytymistä saattavat toisaalta olla tuntematta kipua samalla tavalla kuin normaalisti ja kun kehotietoisuus lisääntyy, niin itsevahingoittaminen vähenee. Oikean takaosan harjoittelu vähentää myös fyysistä levottomuutta ja näin ollen saattaa auttaa myös unettomuudessa.

Aivojen oikean etuosan (otsa- eli frontaalilohko) harjoittelu vähentää kurjuuden tuntemista, kuten epätoivoa, vihaa ja raivoa ja lisää itsearvostusta.

Aivojen vasemman etuosan (otsa- eli frontaalilohko) harjoittelu vaikuttaa enemmän positiivisiin tunteisiin ja näin ollen tällä voi olla merkittävä antidepressiivinen vaikutus kun iloisuus ja positiivisuus lisääntyvät. Vasemman etuosan harjoittelu lisää myös masentuneen tavoitteellisuutta ja motivaatiota.

Oheisessa 2019 julkaistussa avoimessa pilottitutkimuksessa todettiin, kuinka 12 viikon neurofeedback hoidon avulla 58,3% potilaista saavutti remission eli parani hoitoresistentistä (=muille hoidoille reagoimaton hoito) masennuksesta.

Tinnitus

Tinnituksessa on kyse kuuloalueen kyseisten taajuusalueiden kiertoaktivaatiosta. Neurofeedbackissa algoritmi ”jumppaa” aivoja muodostamaan uusia yhteyksiä halutulla alueella. Tässä käyttämässämme menetelmässä hyödynnetään assosiaatioalueita ja käytetään hyväksi näiden lähellä olevia EEG-pisteitä.

Neurofeedback menetelmää on käytetty tinnitukseen, mutta kliinisiä tutkimuksia aiheesta on tehty melko vähän. Ohessa kuitenkin 2017 loppuvuodesta julkaistu katsaus, jossa todetaan neurofeedackilla olevan lupaavia tuloksia kroonisen tinnituksen hoidossa.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5717031/

Asiantuntijalääkärimme Antti Hupli

”Olen yleislääkäri, jolla on kokemusta monenlaisten potilasryhmien kohtaamisesta ja erityisesti mielenterveystyöstä. Länsimaisesta lääketieteestä kerättyjen tietojen ja kokemusten avulla olen huomannut, että toisinaan perinteinen terapia ja lääkitys eivät riitä auttamaan mielenterveysongelmista, saati muista terveysongelmista kärsiviä. Koen, että jotta voimme auttaa ihmisiä heidän paranemisprosessissaan meidän on katsottava diagnoosin ja oireiden hoidon ulkopuolelle ja käytettävä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa. Siksi olen alkanut etsiä vastauksia myös muualta ja eri näkökulmista. Tämä on johtanut minua paranemistapoihin, jotka lisäävät tietoisuutta ja säätelevät hermoston vireystilaa, kuten mindfulness, jooga, hengitystyö, ravitsemus ja luonto. Nämä ovat näyttöön perustuvia työkaluja, jotka ovat kaikkien saatavilla ja jotka voidaan sisällyttää päivittäiseen elämään ja antaa ihmisille mahdollisuuden hyödyntää heidän itseparanemismekanismeja sekä luottamaan omaan kehoon ja mieleen.

Näiden menetelmien lisäksi olen todella innoissani neuropalauteterapiasta, jolla voimme kouluttaa aivoja oppimaan uutta tai tasapainoittamaan jo olemassa olevia aivotoimintoja. Tutkimustuloksia neurofeedbackin tehokkuudesta julkaistaan koko ajan lisää erilaisiin käyttöaiheisiin, joten allekirjoittaneen on helppo suositella hoitomuotoa sekä toimia Nemoyssa asiantuntijalääkärinä.”

Antti Hupli

Ajanvaraukset ja yhteydenotot täältä.