Please use more modern browser or enable JavaScript!

This website uses modern code, so you should be modern too. Change the browser please.

Neurofeedback Aasta Ööhön

Neurofeedback on uusi hoitomuoto – Suomessa!

Neurofeedback on aivojen treenaamista tietokoneavusteisen ohjelman avulla. Se perustuu aivotutkimukseen. Siinä aivot saavat palautetta toiminnastaan ja niitä palkitaan toivotunkaltaisesta toiminnasta. Terapian tavoitteena on opettaa aivoille entistä parempaa itsesäätelyä ja sitä kautta parantaa potilaan elämänhallintaa sekä vaikuttaa oireisiin lievittävästi. Terapia on hyvin yksilöllistä ja se suunnitellaan jokaiselle potilaalle erikseen vastaamaan juuri hänen oireitaan ja tuntemuksiaan.

Neurofeedback on Suomessa vielä uutta, mutta maailmalla sillä on autettu ihmisiä jo 60-luvulta alkaen ja viime vuosina hoitomuoto on kehittynyt isoin harppauksin. Me käytämme EEG-infon edustamaa Othmer-menetelmää, joka on mielestämme tämän hetken paras, mutta seuraamme alan kehitystä silmä kovana. EEG-infosta löydät lisätietoja täältä.

Mitä hoidossa tapahtuu?

Neuroterapeutti kiinnittää potilaan päähän 3-5 EEG-elektrodia, joista sähköinen signaali välittyy tietokoneelle. Terapeutti säätää parametreja aivojen reagoinnin ja potilaan tuntemusten mukaan. Jokaisella hoitokerralla tavoitteena on mahdollisimman pitkäaikainen oireettomuuden ja rentouden tila. Hoito kestää 20-45 minuuttia, mutta kokonaisuudessaan aikaa hoitosessioon kuluu tunti. Potilas istuu hoidon ajan paikallaan tekemättä mitään, eikä hoito yleensä tunnu potilaiden mielestä juuri miltään, vaikkakin usein potilaat rentoutuvat hoidon aikana merkittävästi ja esim. kivut ja jännitys saattavat helpottaa.

Nemoyn asiantuntijalääkäri, psykiatri MarjaVihervaaran mukaan potilaita pyydetään pitämään hoitojakson ajan päiväkirjaa, johon he kirjaavat havaintoja voinnistaan.

Aivot oppivat — koko elämän ajan

Neurofeedback on aivojen oppimisprosessi. Moni psykiatrian hoitomuoto perustuu oireiden häivyttämiseen, ei ongelmien syiden käsittelyyn. Neurofeedbackissa aivot harjoittelevat reagoimaan uudella tavalla ja muodostamaan uusia yhteyksiä. Tämä on luonteeltaan oppimisprosessi ja sitä kutsutaan neuroplastisiteetiksi. Neuroplastisiteettia hyödynnetään myös psykoterapiassa, kun oireet vähitellen helpottavat ja ihminen oppii säätelemään tunteitaan ja käyttäytymistään paremmin.

Moni saa hoidosta avun oireisiinsa

Marja Vihervaara kertoo, että neurofeedback sopii parhaiten keskittymishäiriöiden, kuten ADHD:n sekä erilaisten stressiperäisten oireiden, kuten masennuksen, unettomuuden, ahdistuksen ja erilaisten särkytilojen hoitoon. Myös kroonisen kivun hoidossa on saatu hyviä tuloksia.

Vihervaara sanoo hoidon auttavan myös ihmisiä, joilla on epävakaa persoonallisuus. Tutkimushanke yhdessä psykiatrisen vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerman kanssa otsikolla ’Voiko pahuudesta parantua?” odottaa rahoitusta ja käynnistyy sen järjestyttyä. Tarkoitus on selvittää, voidaanko psykopaatit saada tuntemaan empatiaa.

Nemoy on hoitanut satoja potilaita kesästä 2014 lähtien, hoitoja on annettu yli 4000. Suurin osa asiakkaistamme kokee saavansa hoidosta apua oireisiinsa.

Kuinka monta hoitoa tarvitaan?

Siihen ei ole vastausta, niin erilaisia meidän aivomme ovat. Kyse on oppimisprosessista, toiset oppivat nopeasti, joskus vaaditaan enemmän toistoja. Jotta aivoissa tapahtuisi pysyviä muutoksia ja oppiminen olisi kestävää, hoitokertoja tarvitaan oireiden luonteesta riippuen keskimäärin 20-60. Mikäli potilaalla on pitkäaikaisia ja/tai paljon erilaisia oireita, voi hoitojakso olla vieläkin pidempi. Olon kohentuminen konkretisoituu useimmilla jo 10-20 hoitokerran myötä. Hoidossa käydään alkuun tiiviimmin, mielellään 2-3 kertaa viikossa, hoidon edetessä hoitoväliä voidaan pidentää. Alkuun hoito saattaa väsyttää, sillä aivoille hoito on ikään kuin kuntosalitreeni.

Lyhytaikaiset univaikeudet tai elämäntilanteeseen liittyvät stressioireet voivat helpottaa nopeastikin, mutta on vain yksi tapa saada asiaan vastaus.

Tervetuloa kanssamme kohti parempaa elämää.

Miksei neurofeedback ole yleisemmin käytetty hoitomuoto?

Jos neurofeedback on hyvä hoitomuoto, miksi sitä ei käytetä nykyistä enemmän? Koska toimme sen Suomeen vasta pari vuotta sitten! Hoitomuoto on kehitetty Yhdysvalloissa jo 1960-luvulla, mutta lääkärikunnan suhtautuminen siihen on vaihdellut suuresti. Teknologian kehittymisen myötä menetelmästä on kuitenkin tullut maailmalla jo laajalti  hyväksytty hoitomuoto ja sitä hyödynnetään myös huippusuorituksen ja stressioireiden hoidossa laajasti sekä urheilijoiden että yritysjohtajien ja yrittäjien keskuudessa.

Neurofeedbackia on alettu tutkia enemmän viime vuosina ja erityisesti tutkimusten laatu on parantunut suurin harppauksin yhdessä teknologian kehittymisen kanssa. Menetelmästä onkin lukuisia positiivisia tutkimustuloksia, joskin on myös negatiivisia tutkimustuloksia, kkuten kaikissa hoitomenetelmissä. Meillä käytössä olevaa Othmer-menetelmää mm. kehitetään jatkuvasti.

Neurofeedbackilla ei ole Suomessa vielä ”virallista asemaa”, eikä siitä valitettavasti saa Kela-korvausta.

Nemoy on ollut mukana Suomessa jo kahdessa tutkimushankkeessa, Diakonissalaitoksen kanssa toteutettiin 2016-2017 pilottitutkimus, jossa selvitettiin neurofeedbackin toimivuutta huostaanotettujen keskittymishäiriöistä kärsivien nuorten hoidossa. Alustavat tulokset ovat lupaavia ja raportti valmistuu alkuvuodesta 2018. Toinen tutkimushanke ”Voiko Pahuudesta Parantua?” yhteistyössä psykiatrisen vankimielisairaalan johtavan ylilääkärin, psykiatri Hannu Lauerman johdolla odottaa edelleen rahoitusta, siinä tullaan tutkimaan muun muassa, voidaanko psykopaatit saada tuntemaan empatiaa.

Ajanvaraukset

0400 969 448

Ota yhteyttä!

Yhteystiedot