Fitnessurheilija Hanna Skyttä: ”Stressi vei keskittymiskykyni”
Mistä tietää, että stressiä on liikaa? Hanna Skyttä huomasi sen siitä, että hänen keskittymiskykynsä oli heikentynyt niin, että työ, jota hän rakasti, ei edistynyt.
Fitness-urheilun Suomen mestari, ravitsemusasiantuntijana työskentelevä Hanna Skyttäon tottunut hallitsemaan monia projekteja samanaikaisesti ja langat ovat aina pysyneet käsissä. Vuosi sitten hän kuitenkin huomasi, että keskittyminen työhön ja urheiluun ei enää sujunut, vaikka työ- ja treenimäärät olivat ennallaan.
Tähän havahduin
Huomasin pikkuhiljaa, että stressiä oli enemmän. Tuttujen asioiden tekeminen kesti aiempaa kauemmin. Ajatukseni karkasivat usein työtä tehdessäni. En keskittynyt käsillä olevaan tehtävään, enkä ollut läsnä.
Minun piti saada neljäs kirjani syksyksi valmiiksi samalla, kun tein totuttuun tapaan miljoona muuta asiaa. Silmiä avaava hetki oli, kun tajusin, että kirja ei edistynyt lainkaan.
Tilanne kuvastui myös treeneihin. Esimerkiksi tietyn liikkeen 15 toistoa, joiden tulisi olla identtisiä, olivat kaikki vähän erilaisia. Se hermostutti, sillä kaikki nämä olivat asioita, joita halusin tehdä ja joista olin aidosti innostunut.
Olin kuullut neuroterapiasta, jota myös olympiatason urheilijat käyttävät tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn parantamiseen. Päätin kokeilla sitä.
Vastaanotolla
Alussa hoitaja haastatteli minua, ja aivojeni taajuuksia etsittiin kytkemällä päähäni EEG-anturit. EEG-käyrän mukaan aivoni menevät meditatiiviseen tilaan hyvin nopeasti.
Perinteisessä neuroterapiahoidossa katsotaan tv-ruudulta esimerkiksi luontoanimaatiota, hömppäsarjoja tai abstrakteja kuvia. Televisioruudun kuva samenee, pienenee, hidastuu tai värit vaihtuvat sen mukaan, miten aivot reagoivat. Kun aivojen reaktio on toivottu, kuva terävöityy.
Parilla ensimmäisellä kerralla yritin suorittaa hoitoa. Väänsin melkein itkua, kun huomasin, että aivoni eivät rentoudu. Turhautuminen jäi onneksi pian pois.
Aloin käydä hoidossa kaksi kertaa viikossa. Viikon ensimmäisellä kerralla olin neuroterapiassa, jossa katsotaan kuvaruutua, ja toisella alpha-theta-hoidossa, jossa silmät on peitetty ja kuulokkeista kuunnellaan meren kohinaa. Ensimmäinen auttaa keskittymiskykyyn ja jälkimmäinen rentoutumiseen.
Tila, johon hoidossa pääsee, on unenomainen mutta silti valpas. Pää voi roikkua tai kuola valua. Siinä ollaan ihan omassa maailmassa, mutta hyvin keskittyneenä ja tietoisena.
Näin hoito vaikutti
Hoito vilkastuttaa aineenvaihduntaa, joten siitä voi tulla kova nälkä tai jano. Ääreisverenkierto vilkastuu, minulla lämpenevät jalat. Hoidon jälkeisinä öinä nukahdin nopeammin.
Muutkin vaikutukset alkoivat näkyä pian. Pystyin tekemään asioita huolettomammin, ilman paniikkia. Jos minulla oli illalla kymmenen asiaa hoidettavana, tein ne ilman hötkyilyä, kunnes kaikki olikin jo hoidettu.
Myös treenaaminen tuntui helpolta. Vaikka painot ovat suuria ja intensiteetti kova, tekninen suorittaminen sujui. Suurin muutos on ollut keskittymiskyvyssä. Vaikka minulla oli ajatuksia ja tunteita treenin aikana, pystyin sulkemaan ne pois mielestä. Tuli terve välinpitämättömyys muita asioita kohtaan kuin sitä, mitä olin tekemässä. Vaikka lajini on hyvin fyysinen, kaikki lähtee aivoista. Minulle tämä on hyvä hoitomuoto.
Kisakalenterini sanelee hoitoaikataulun. Myöhemmin ylläpitohoito voi tapahtua aika harvakseltaan, parin viikon välein. Aluksi hoitokerta kesti 30 minuuttia, nykyisin 45 minuuttia. Vaikka saatan olla joskus hoitoon mennessäni vähän hermostunut, siellä tulee huolettomuuden tunne.
Tässä ja nyt
Olen saanut lisää keskittymiskykyä ja taitoa keskittyä itseeni välittämättä liikaa siitä, mitä muut tekevät. Ihmisten kanssa olen enemmän läsnä. En jää pohtimaan toisten asioita tai kiinnittäydy niihin. Minun ei tarvitse jakaa kaikkea kaikkien kanssa tai huolehtia muista.
Olen oppinut, että minulla on lupa tehdä asiat omalla tavallani, ja saan keskittyä itseeni välittämättä ulkoa tulevasta kritiikistä.
Hoito on aika kallista, mutta se tulee hyvin perusteltua, kun näkee sen hyödyt omalle hyvinvoinnille. Se on kuin kuntosali aivoille.
Alkuperäinen artikkeli luettavissa täältä: https://seura.fi/terveys/fitnessurheilija-hanna-skytta-stressi-vei-keskittymiskykyni/