2 tärkeää Meta-analyysia ADHD-Hoidosta neurofeedbackilla

ADHD puhuttaa, tässä uutta tutkimustietoa. Neurofeedbackilla selkeästi parempi vaikutus tarkkaamattomuuteen ja impulsiivisuuteen kuin amfetamiinijohdannaisilla. Lasten lääkitsemiseen liittyy paljon ongelmia. Neurofeedbackin avulla monet lapset ja nuoret ovat voineet päästä lääkityksestä. Parasta tässä tutkimuksessa on sen positiivinen tulos! Toivomme tämän vaikuttavan suotuisasti mm. käypä hoito suosituksiin. Me olemme Nemoyssa tehneet jo yli 6000 neurofeedback-hoitoa ja nähneet tulokset omin silmin. Todella moni lapsi ja nuori on saanut valtavasti apua neurofeedbackista keskittymiskyvyn oireisiinsa. On toki niitäkin, joille hoito ei ole tuottanut niin hyviä tuloksia, mutta selkeä enemmistö saa hoidosta avun oireisiinsa. On vain yksi tapa saada selvyys siihen, tepsiikö hoito sinun tai lapsesi oireisin – kokeilla! Kysy lisää ja varaa aikasi kohdasta ajanvaraus. https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00787-018-1121-4

Lainaus 1. tutkimuksen lopputuloksesta:

”Conclusion

Our meta-analytic results of NF treatment follow-up suggest that there are sustained symptom reductions over time in comparison with non-active control conditions. The improvements seen here are comparable to active treatments (including methylphenidate) at a short-term FU of 2–12 months. As such, NF can be considered a non-pharmacological treatment option for ADHD with evidence of treatment effects that are sustained when treatment is completed and withdrawn. Future research should focus on the comparison of standardized NF treatments with standardized control treatments, controlling for unspecific effects and changes in additional treatments (medication). Given the need for additional treatments for ADHD with long-term outcomes, clinical trials of NF should aim for primary outcome measures that compare pre-treatment with systematic long-term follow-up behavioral ratings, to address sustainability of effects.”

2. tutkimus löytyy täältä.

Se kulminoituu tähän lauseeseen: A 2018 meta-analysis1, published earlier this year in the European Journal of Child and Adolescent Psychiatry answers that question with a “Yes.”

Diakonissalaitos & ADHD-nuoret

Nemoy Käynnisti elokuussa 2016 yhdessä Diakonissalaitoksen kanssa tutkimuksen…

ADHD ja traumat nuorilla vs. neurofeedback

ADHD- ja traumaperäisten oireiden hoitoon yhdessä diakonissalaitoksen kanssa tekemämme kokeilututkimuksen tulokset lupaavia, lue tarkemmin alta.

neurocoaching

 

Käyttämämme Othmer-menetelmän kehittäjän sivuilla on runsaasti erilaisia tutkimuksia neurofeedbackista, pääset sinne alla olevasta painikkeesta.

EEG-infon tutkimukset

Neurofeedback – Hoitokokeilu Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoidossa.

Hoitokokeilun tulokset lupaavia

Neurofeedback-hoitopilotin löydösten perusteella voidaan todeta, että: Neurofeedback-hoitojakson tulokset olivat johdonmukaisia eri mittareilla arvioiden ja vastasivat aikaisempien tutkimusten tuloksia lasten keskittymiskyvyn vahvistumisesta neurofeedbackhoidon aikana. Aineiston suppeuden vuoksi tuloksiin täytyy suhtautua lähinnä suuntaa antavina, joten laajemman tutkimuksen toteuttamiselle olisi perusteita. Lasten kokemus neurofeedback-hoidosta oli keskimäärin positiivinen, eikä haitallisia sivuvaikutuksia tullut esille. Lapsen rentoutuminen ja sopivan vireystilan löytäminen tärkeän aikuisen läheisyydessä voi toimia tärkeänä lähtökohtana, kun lähdetään harjoittelemaan optimaalisen vireystilan alueella tapahtuvaa vuorovaikutusta ja yhdessäoloa. Neurofeedback-hoito voi tarjota uusia mahdollisuuksia kehittää sijaishuollossa tarvittavia hoitomenetelmiä traumatisoituneiden lasten ja perheiden hoitamiseksi.   Helsingin-Diakonissalaitos-julkaisu-neurofeedback

Traumaperäinen stressihäiriö eli PTSD heikentää yksilön elämänlaatua ja toimintakykyä

Neurofeedback ja PTSD

Traumaperäinen stressihäiriö eli PTSD heikentää yksilön elämänlaatua ja toimintakykyä monella tapaa. Se lisää sairastumisriskiä verenpainetaudille, ylipainolle sekä päihde-, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöille. PTSD voi myös vaikuttaa haitallisesti biofysiologisiin prosesseihin, erityisesti niihin, jotka liittyvät aivoihin [Dorrington 2014]. Oirekuvansa vuoksi traumaperäinen stressihäiriö lisää riskiä yksinäisyyteen, työkyvyttömyyteen, terveyspalveluiden suurkäyttöön ja itsemurhaan. PTSD:n ilmaantuvuus on maailmanlaajuisesti n. 4%, Euroopan maissa elinaikainen ilmaantuvuus vaihtelee välillä 0.56% – 6.67% [Koenen 2017]. PTSD aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi merkittävät yhteiskunnalliset kustannukset sekä menetettyjen toimintakykyisten elinvuosien että suurten hoitokustannusten vuoksi [Marshall 2000].

Nykyiset hoitomuodot traumaperäiseen stressihäiriöön ovat psykoterapia ja lääkehoito [Käypä hoito]. SSRI-lääkityksen efektikoko jää pienen ja keskisuuren välille (Cohenin d = 0.13-0.43), antipsykoottien tai bentsodiatsepiinien hyödystä ei ole tutkimusnäyttöä. Virallinen käyttöindikaatio on sertraliinilla ja paroksetiinilla. Lääkehoidolla ei saavuteta täyttä oireettomuutta ja puolet potilaista jää ilman riittävää vastetta. Traumaoireet palaavat usein ennalleen, mikäli lääkitys lopetetaan [Käypä hoito, Lee 2016].

Neurofeedback on innovatiivinen hoitomuoto traumaperäiseen stressihäiriöön. Oheisessa systemaattisessa katsauksessa käytiin läpi kymmenen tutkimusta, joissa tarkkailtiin neurofeedbackin tehokkuutta PTSD:n hoidossa. Kaikissa tutkimuksissa neurofeedback osoittaisi helpottavan valtaosan potilaiden PTSD-oireistoa, mukaan lukien oireiston alla olevia biofysiologisia prosesseja.

Dorrington S, Zavos H, Ball H, et al. Trauma, post-traumatic stress disorder and psychiatric disorders in a middle-income setting: prevalence and comorbidity. The British journal of psychiatry : the journal of mental science 2014;205:383-9, published in www Nov.
Koenen KC, Ratanatharathorn A, Ng L, et al. Posttraumatic stress disorder in the World Mental Health Surveys. Psychological medicine 2017;47:2260-74, published in www Oct.
Marshall RP, Jorm AF, Grayson DA, et al. Medical-care costs associated with posttraumatic stress disorder in Vietnam veterans. Australian and New Zealand Journal of Psychiatry 2000;34:954-62, published in www Dec.
Lee DJ, Schnitzlein CW, Wolf JP, et al. Psychotherapy versus pharmacotherapy for posttraumatic stress disorder: systemic review and meta-analyses to determine first-line treatments. Depression and Anxiety 2016;33:792-806, published in www Sep.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2014. www.kaypahoito.fi.
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/1524838018781103?rfr_dat=cr_pub%3Dpubmed&url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori%3Arid%3Acrossref.org&journalCode=tvaa