Masennus, stressi, unettomuus, ahdistus, trauma – neurofeedback aasta ööhön
Neurofeedback perustuu aivotutkimukseen, se tunnetaan myös nimellä EEG-biopalautehoito. Sitä voidaan käyttää tehokkaasti mm. masennuksen, ahdistuksen, unettomuuden sekä trauma- ja stressioireiden helpottamiseen.
Neurofeedback on aivojen opettamista tietokoneavusteisen ohjelman avulla. Se perustuu aivotutkimukseen. Siinä aivot saavat palautetta toiminnastaan näkö-, kuulo- ja tuntoaistin kautta. Niitä palkitaan toivotunkaltaisesta toiminnasta. Terapian tavoitteena on opettaa aivoille entistä parempaa itsesäätelyä ja sitä kautta parantaa asiakkaan elämänhallintaa sekä vaikuttaa oireisiin lievittävästi. Terapia on hyvin yksilöllistä ja se suunnitellaan jokaiselle asiakkaalle erikseen vastaamaan juuri hänen oireitaan ja tuntemuksiaan. Neurofeedback on tehoks menetelmä mm. unettomuuden, stressin, ahdistuksen, traumojen ja masennuksen oireiden helpottamiseen. Neurofeedback on Suomessa vielä uutta, mutta maailmalla sillä on autettu ihmisiä jo 60-luvulta alkaen ja viime vuosina hoitomuoto on kehittynyt isoin harppauksin. Me käytämme EEG-infon edustamaa Othmer-menetelmää, joka on mielestämme tämän hetken paras, mutta seuraamme alan kehitystä silmä kovana. EEG-infosta löydät lisätietoja täältä.
Mitä Neurofeedbackissä tapahtuu?
Neuroterapeutti kiinnittää asiakkaan päähän 3-5 EEG-elektrodia, jotka välittävät dataa aivojen sähköisestä toiminnasta tietokoneelle. Päähän EI siis viedä mitään, ei anneta impulsseja tms., sensoreiden avulla ainoastaan seurataan aivojen sähköistä toimintaa. Aivojen sähköisestä toiminnasta (EEG:stä) tiedetään jo hyvin paljon, muun muassa siitä, millaista toiminta on tavoitetilassa, millaista päinvastaisessa tilanteessa.
Elektrodien avulla mitataan siis aivojen sähköistä toimintaa, tietokoneohjelmisto analysoi sen ja antaa palautetta oikeanlaisesta toiminnasta aistien (kuulo, näkö ja tunto) avulla.
Jokaisella neurofeedback kerralla tavoitteena on rento ja rauhallinen olo niin fyysisesti kuin henkisesti.
Sessio kestää 20–45 minuuttia (neurofeedback session aikaa pidennetään kertojen edetessä 20 minuutista 40-45 minuuttiin), mutta kokonaisuudessaan siihen kannattaa varata noin tunti.
Asiakas istuu session ajan nojatuolissa tekemättä mitään muuta, kun katsoo televisiosta ohjelmaa (esim. Netflixistä, Areenasta tai Youtubesta) ja palaute tulee television äänen (ääni hiljenee ja kovenee),kuvan (kuva pienenee ja suurenee) ja sylissä olevan nallen (nalle värisee) avulla.
Neurofeedback ei yleensä tunnu asiakkaiden mielestä juuri miltään, vaikkakin usein asiakkaat rentoutuvat sen aikana merkittävästi ja esim. kivut ja jännitys saattavat helpottaa.
Aivot oppivat – koko elämän ajan
Neurofeedback on aivojen oppimisprosessi. Moni psykiatrian hoitomuoto perustuu oireiden häivyttämiseen, ei ongelmien syiden käsittelyyn. Neurofeedbackissa aivot harjoittelevat reagoimaan uudella tavalla ja muodostamaan uusia yhteyksiä. Tämä on luonteeltaan oppimisprosessi ja sitä kutsutaan neuroplastisiteetiksi. Neuroplastisiteettia hyödynnetään myös psykoterapiassa, kun oireet vähitellen helpottavat ja ihminen oppii säätelemään tunteitaan ja käyttäytymistään paremmin.
Moni saa neurofeedbackista avun oireisiinsa
Asiantuntijat kertovat, että neurofeedback sopii parhaiten keskittymishäiriöiden, kuten ADHD:n sekä erilaisten stressiperäisten oireiden, kuten masennuksen, unettomuuden, ahdistuksen ja erilaisten traumaoireiden helpottamiseen. Myös kroonisen kivun hoidossa on saatu hyviä tuloksia. Nemoy on tuottanut reilut 12 000 neurofeedback-hoitoa kesästä 2014 lähtien. Suurin osa asiakkaistamme, noin 80 % kokee saavansa helpotusta oireisiinsa.
Kuinka monta Neurofeedback-sessiota tarvitaan?
Siihen ei ole vastausta, niin erilaisia meidän aivomme ovat. Kyse on oppimisprosessista, toiset oppivat nopeasti, joskus vaaditaan enemmän toistoja. Jotta aivoissa tapahtuisi pysyviä muutoksia ja oppiminen olisi kestävää, sessioita tarvitaan oireiden luonteesta riippuen keskimäärin 20-40. Mikäli asiakkaalla on pitkäaikaisia ja/tai paljon erilaisia oireita, voi sessioita tarvita vieläkin enemmän. Olon kohentuminen konkretisoituu useimmilla jo 10-20 session myötä. Neurofeedbackissa käydään alkuun tiiviimmin, vähintään kerran viikossa, myöhemmin sessioiden väliä voidaan pidentää. Alkuun neurofeedback saattaa väsyttää, sillä aivoille hoito on ikään kuin kuntosalitreeni. Lyhytaikaiset univaikeudet tai elämäntilanteeseen liittyvät stressioireet voivat helpottaa nopeastikin, mutta on vain yksi tapa saada asiaan vastaus. Tervetuloa kanssamme kohti parempaa elämää.
Miksei neurofeedback ole yleisemmin käytetty?
Jos neurofeedback on hyvä ja tehokas menetelmä, miksi sitä ei käytetä nykyistä enemmän? Neurofeedback on kehitetty Yhdysvalloissa jo 1960-luvulla, mutta lääkärikunnan suhtautuminen siihen on vaihdellut suuresti. Teknologian kehittymisen myötä menetelmästä on kuitenkin tullut maailmalla jo laajalti hyväksytty hoitomuoto ja sitä hyödynnetään myös huippusuorituksen ja stressioireiden hoidossa laajasti sekä urheilijoiden että yritysjohtajien ja yrittäjien keskuudessa.
Neurofeedbackia on alettu tutkia enemmän viime vuosina ja erityisesti tutkimusten laatu on parantunut suurin harppauksin yhdessä teknologian kehittymisen kanssa. Menetelmästä onkin lukuisia positiivisia tutkimustuloksia, joskin on myös negatiivisia tutkimustuloksia, kuten kaikissa hoitomenetelmissä. Meillä käytössä olevaa Othmer-menetelmää mm. kehitetään jatkuvasti. Viime vuosien aikana on julkistettu useita merkittäviä meta-analyysiä mm. ADHD-hoidosta. Tutkimusten tulokset ovat hyvin positiivisia, löydät linkin niihin Tutkimukset-sivulta.
Neurofeedbackilla ei silti ole Suomessa vieläkään ”virallista asemaa”, vaan se luokitellaan vaihtoehtoiseksi hoidoksi. Neurofeedbackista ei valitettavasti saa myöskään Kela-korvausta. Meta-analyysit eivät ilmeisesti ole tavoittaneet päättäjiä.
