Please use more modern browser or enable JavaScript!

This website uses modern code, so you should be modern too. Change the browser please.

Masennuksen hoito, stressi, unettomuus, ahdistus
– Neurofeedback Aasta Ööhön

Neurofeedback perustuu aivotutkimukseen, se tunnetaan myös nimellä EEG-biopalautehoito. Sitä voidaan käyttää tehokkaasti mm. masennuksen, ahdistuksen, unettomuuden ja stressin hoidossa.

Neurofeedback on aivojen opettamista tietokoneavusteisen ohjelman avulla. Se perustuu aivotutkimukseen. Siinä aivot saavat palautetta toiminnastaan näkö-, kuulo- ja tuntoaistin kautta. Niitä palkitaan toivotunkaltaisesta toiminnasta. Terapian tavoitteena on opettaa aivoille entistä parempaa itsesäätelyä ja sitä kautta parantaa asiakkaan elämänhallintaa sekä vaikuttaa oireisiin lievittävästi. Terapia on hyvin yksilöllistä ja se suunnitellaan jokaiselle asiakkaalle erikseen vastaamaan juuri hänen oireitaan ja tuntemuksiaan. Neurofeedback on tehoks unettomuuden, stressin, ahdistuksen ja masennuksen hoitomuoto.

Neurofeedback on Suomessa vielä uutta, mutta maailmalla sillä on autettu ihmisiä jo 60-luvulta alkaen ja viime vuosina hoitomuoto on kehittynyt isoin harppauksin. Me käytämme EEG-infon edustamaa Othmer-menetelmää, joka on mielestämme tämän hetken paras, mutta seuraamme alan kehitystä silmä kovana. EEG-infosta löydät lisätietoja täältä.

Mitä hoidossa tapahtuu?

Neuroterapeutti kiinnittää potilaan päähän 3-5 EEG-elektrodia, jotka välittävät dataa aivojen sähköisestä toiminnasta tietokoneelle. Päähän EI siis viedä mitään, ei sähköshokkeja tms. ainoastaan sensoreiden avulla seurataan aivojen sähköistä toimintaa, josta tiedetään jo hyvin paljon, muun muassa siitä, millaista toiminta on tavoitetilassa, millaista päinvastaisessa tilanteessa. Terapeutti säätää parametreja aivojen reagoinnin ja potilaan tuntemusten mukaan. Jokaisella hoitokerralla tavoitteena on mahdollisimman pitkäaikainen oireettomuuden ja rentouden tila. Hoito kestää 20-45 minuuttia, mutta kokonaisuudessaan aikaa hoitosessioon kuluu tunti. Potilas istuu hoidon ajan paikallaan tekemättä mitään, eikä hoito yleensä tunnu potilaiden mielestä juuri miltään, vaikkakin usein potilaat rentoutuvat hoidon aikana merkittävästi ja esim. kivut ja jännitys saattavat helpottaa.

Nemoyn asiantuntijalääkäri, psykiatri Marja Vihervaaran mukaan potilaita pyydetään pitämään hoitojakson ajan päiväkirjaa, johon he kirjaavat havaintoja voinnistaan.

Aivot oppivat — koko elämän ajan

Neurofeedback on aivojen oppimisprosessi. Moni psykiatrian hoitomuoto perustuu oireiden häivyttämiseen, ei ongelmien syiden käsittelyyn. Neurofeedbackissa aivot harjoittelevat reagoimaan uudella tavalla ja muodostamaan uusia yhteyksiä. Tämä on luonteeltaan oppimisprosessi ja sitä kutsutaan neuroplastisiteetiksi. Neuroplastisiteettia hyödynnetään myös psykoterapiassa, kun oireet vähitellen helpottavat ja ihminen oppii säätelemään tunteitaan ja käyttäytymistään paremmin.

Moni saa hoidosta avun oireisiinsa

Asiantuntijat kertovat, että neurofeedback sopii parhaiten keskittymishäiriöiden, kuten ADHD:n sekä erilaisten stressiperäisten oireiden, kuten masennuksen, unettomuuden, ahdistuksen ja erilaisten särkytilojen hoitoon. Myös kroonisen kivun hoidossa on saatu hyviä tuloksia.

Neurofeedback auttaa myös ihmisiä, joilla on epävakaa persoonallisuus. Tutkimushanke yhdessä psykiatrisen vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerman kanssa otsikolla ’Voiko pahuudesta parantua?” odottaa rahoitusta ja käynnistyy sen järjestyttyä. Tarkoitus on selvittää, voidaanko psykopaatit saada tuntemaan empatiaa.

Nemoy on tuottanut reilut 5000 neurofeedback-hoitoa kesästä 2014 lähtien. Suurin osa asiakkaistamme, noin 80 %  kokee saavansa hoidosta apua oireisiinsa.

Kuinka monta hoitoa tarvitaan?

Siihen ei ole vastausta, niin erilaisia meidän aivomme ovat. Kyse on oppimisprosessista, toiset oppivat nopeasti, joskus vaaditaan enemmän toistoja. Jotta aivoissa tapahtuisi pysyviä muutoksia ja oppiminen olisi kestävää, hoitokertoja tarvitaan oireiden luonteesta riippuen keskimäärin 20-60. Mikäli potilaalla on pitkäaikaisia ja/tai paljon erilaisia oireita, voi hoitojakso olla vieläkin pidempi. Olon kohentuminen konkretisoituu useimmilla jo 10-20 hoitokerran myötä. Hoidossa käydään alkuun tiiviimmin, mielellään 2-3 kertaa viikossa, hoidon edetessä hoitoväliä voidaan pidentää. Alkuun hoito saattaa väsyttää, sillä aivoille hoito on ikään kuin kuntosalitreeni.

Lyhytaikaiset univaikeudet tai elämäntilanteeseen liittyvät stressioireet voivat helpottaa nopeastikin, mutta on vain yksi tapa saada asiaan vastaus.

Tervetuloa kanssamme kohti parempaa elämää.

Miksei neurofeedback ole yleisemmin käytetty hoitomuoto?

Jos neurofeedback on hyvä hoitomuoto, miksi sitä ei käytetä nykyistä enemmän? Koska toimme sen Suomeen vasta pari vuotta sitten! Hoitomuoto on kehitetty Yhdysvalloissa jo 1960-luvulla, mutta lääkärikunnan suhtautuminen siihen on vaihdellut suuresti. Teknologian kehittymisen myötä menetelmästä on kuitenkin tullut maailmalla jo laajalti  hyväksytty hoitomuoto ja sitä hyödynnetään myös huippusuorituksen ja stressioireiden hoidossa laajasti sekä urheilijoiden että yritysjohtajien ja yrittäjien keskuudessa.

Neurofeedbackia on alettu tutkia enemmän viime vuosina ja erityisesti tutkimusten laatu on parantunut suurin harppauksin yhdessä teknologian kehittymisen kanssa. Menetelmästä onkin lukuisia positiivisia tutkimustuloksia, joskin on myös negatiivisia tutkimustuloksia, kuten kaikissa hoitomenetelmissä. Meillä käytössä olevaa Othmer-menetelmää mm. kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2018 aikana on julkistettu jo 2 isoa meta-analyysiä ADHD-hoidosta, joiden tulokset ovat erittäin positiivisia, löydät linkin niihin Facebook-sivuiltamme.

Neurofeedbackilla ei silti ole Suomessa vieläkään ”virallista asemaa”, eikä siitä valitettavasti saa Kela-korvausta. Meta-analyysit eivät ilmeisesti ole tavoittaneet päättäjiä.

Nemoy on myös ollut mukana Suomessa jo kahdessa tutkimushankkeessa, Diakonissalaitoksen kanssa toteutettiin 2016-2017 pilottitutkimus, jossa selvitettiin neurofeedbackin toimivuutta huostaanotettujen keskittymishäiriöistä kärsivien nuorten hoidossa. Alustavat tulokset ovat lupaavia ja raportti on tällä hetkellä tarkastettavana viranomaisilla. Julkistamme tulokset heti, kun ne vahvistetaan. Toinen tutkimushanke ”Voiko Pahuudesta Parantua?” yhteistyössä psykiatrisen vankimielisairaalan johtavan ylilääkärin, psykiatri Hannu Lauerman johdolla odottaa edelleen rahoitusta, siinä tullaan tutkimaan muun muassa, voidaanko psykopaatit saada tuntemaan empatiaa.

Ajanvaraukset

0400 969 448

Ota yhteyttä!

Yhteystiedot